TÄYSJYVÄKAURA

Täysjyväviljasta saa kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Täysjyväviljassa on noin 80 % enemmän kuitua kuin valkoisissa jauhoissa, ja sen terveysvaikutukset on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Kaura sisältää sekä liukoista että liukenematonta kuitua, joiden ansiosta sen hiilihydraatit imeytyvät hitaasti ja verensokeri nousee tasaisesti. Nämä auttavat pysymään kylläisenä pidempään!

TÄYSJYVÄOHRA

Ohra on hyvän makuinen, perinteinen suomalainen viljalajike. Ohra oli merkittävin ruokaviljamme, kunnes ruis syrjäytti sen 1800-luvulla. Ohra on maailman vanhimpia viljelykasveja, se tunnettiin jo kivikaudella Aasiassa ja Euroopassa. Täysjyväviljasta saa kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita ja siinä on noin 80 % enemmän kuitua kuin valkoisissa jauhoissa.

TÄYSJYVÄSPELTTIVEHNÄ

Spelttivehnää kutsutaan toisinaan myös koriste- tai alkuvehnäksi. Se on perinteinen viljalaji, jonka alkukodin on arveltu olevan Etu-Aasiassa tai Lähi-idän - Kaakkois-Euroopan alueella. Arkeologisia havaintoja speltin käytöstä on yli 8000 vuoden takaa. Spelttivehnässä on runsaasti kuitua ja nykyvehnään verrattuna paljon proteiinia.

KOOKOS

Eksoottisen makuiset kookoshiutaleet valmistetaan kookoksen kuivatusta hedelmälihasta. Sanskriitin kielellä kookospalmua kutsutaan nimellä vriksha, joka tarkoittaa puuta, josta saa kaiken elämisen kannalta välttämättömän.

MANSIKKA

Mansikka on latinalaiselta nimeltään Fragaria ja siitä on olemassa kymmeniä eri lajikkeita. Mansikan maku, väri ja kaunis ulkonäkö ovat viehättäneet ihmiskuntaa jo vuosisatoja. Ranskalaiset ryhtyivät kasvattamaan metsämansikoita omissa puutarhoissaan jo 1300-luvulla.

KARPALO

Karpalo kasvaa lähes koko Suomessa ja se on suomalainen alkuperäiskasvi. Karpalosta valmistetaan paljon hilloja ja mehuja. Entisaikaan sitä käytettiin myös lääkkeenä ja tekstiilien värjäämiseen.

MANTELI

Manteli on itse asiassa hedelmä, josta olemme tottuneet syömään sen kiven. Ruskean värinsä manteli saa mantelihedelmän kypsyessä.

AURINGONKUKAN- JA PELLAVANSIEMEN

Auringonkukka on kaikille tuttu iso ja keltainen loppukesän kukka, jonka siemenistä on tullut viime vuosina suosittua naposteltavaa. Pellava on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista ja sitä on todennäköisesti viljelty jo kivikaudella. Pellavat antavat auringonkukan tavoin makua ja ulkonäköä esimerkiksi leivontaan.

KAAKAO

Kaakaota saadaan kaakaopuun siemenistä eli pavuista. Sana kaakao tulee intiaanikielten sanasta kakaw. Kaakaoiden suvun nimi theobroma tarkoittaa jumalten ruokaa.

VADELMA

Vadelma on yksi pidetyimmistä marjoista. Tyypillisesti vadelma on punainen, mutta on olemassa myös kullankeltaisia ja jopa mustia vadelmia. Vadelmat ovat herkullisia myös pakastettuina – ne ovat kuin karamelleja!

KANELI

Kaneli on yksi vanhimmista tunnetuista mausteista ja sitä saadaan kanelipuiden sukuun kuuluvista kasveista. Kaneli on tuttu mauste erilaisissa leivonnaisissa ja ruoanlaitossa.

HASSELPÄHKINÄ

Pähkinät ovat kasvitieteellisesti katsottuna hedelmiä, joiden sisältä löytyy sen syötävä osa. Suomalaisillekin hyvin tuttu hasselpähkinä on melko eurooppalainen kasvi, sillä sitä kasvatetaan esimerkiksi Turkissa, Italiassa ja Espanjassa.

TAATELI

Taateli on 15–25 metriä korkeaksi kasvavan taatelipalmun hedelmä. Taatelin maku on herkullinen ja luontaisesti makea.

RUUSUNMARJA

Ruusunmarja on kauniin oranssinpunainen marja, jota moni meistä on maistanutkin sellaisenaan, suoraan pensaasta. Ruusunmarjaa voidaan hyödyntää erittäin monipuolisesti – siitä valmistetaan mm. teetä, kiisseliä, hilloa, marmeladia ja jopa öljyä!

MUSTIKKA

Mustikka on kaikille tuttu metsän herkku. Sinisen värinsä mustikka saa marjan vahakerroksesta. Tiesitkö, että mustikkavarvun lehdistä voi valmistaa myös teetä?

VANILJA

Aromikkaan makuiset vaniljatangot saadaan trooppisesta orkideasta. Vaniljalla on totuttu maustamaan jäätelö, suklaa tai jogurtti. Noin puolet kaikesta maailman vaniljasta tuotetaan Madagaskarilla.

KURPITSANSIEMEN

Kurpitsa on köynnöskasvi, joka voi kasvaa jopa kymmenen metrin pituiseksi. Kurpitsan siemeniä voi syödä sellaisenaan, paahtaa pannulla, ja niistä voi puristaa myös öljyä.

Karhunvatukka

Karhunvatukka kypsyy myöhään syyskuussa, mutta on odottamisen arvoinen! Karhunvatukasta on olemassa useita eri muunnoksia, kaikki yhtä herkullisia ja maukkaita.

Kardemumma

Kardemummaa kutsutaan myös mausteiden kuningattareksi, eikä syyttä. Tämä pidetty mauste on tuttu leivonnasta, mutta sitä on opittu käyttämään myös muussa ruoanlaitossa makua tuomaan.

Macadamiapähkinä

Macadamiapähkinää, toiselta nimeltään Australian pähkinä, on viljelty Australiassa jo useiden vuosisatojen ajan. Macadamiapähkinä on maultaan herkullinen, pehmeän voimainen. Se on myös yksi maailman arvokkaimmista pähkinöistä.

Chiansiemen

Chiansiemeniä saadaan meksikolaisesta, mintunsukuisesta yrtistä. Jo muinaiset azteekit, sekä inka- ja mayaintiaanit käyttivät chiansiemeniä ruokavaliossaan. Ehkä syynä oli se, että chia tarkoittaa voimaa.

Raparperi

Raparperi on yrttikasvi, jota ryhdyttiin syömään sokerin yleistyttyä, 1800-luvulla. Raparperissa viehättää sen erittäin kirpeä ja omintakeinen maku.